Luettelo avaruusluotaimilla tutkituista pikkuplaneetoista ja komeetoista
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Tämä luettelo käsittää avaruusluotaimilla tutkitut pikkuplaneetat ja komeetat, sekä tietoja näitä kappaleita tutkineista luotaimista.
Luotaimilla tutkitut pikkuplaneetat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nimi | Läpimitta (km) |
Löytöaika | Luotain | Vuosi/Vuodet | Lähin etäisyys (km) | Muuta |
---|---|---|---|---|---|---|
1 Ceres | 952,4 | 1. tammikuuta 1801 | Dawn | 2014–Nyt | 375 (Suunniteltu) | Ensimmäinen kääpiöplaneettaa tutkinut luotain, Dawn:in pitäisi saapua Cerekselle maaliskuussa 2015 ja siirtyä kiertämään sitä. Ensimmäisen ”lähikuvan” luotain otti joulukuussa 2014.[1][2][3] |
4 Vesta | 525,4 | 29. maaliskuuta 1807 | Dawn | 2011–2012 | 210 | Kiertolaisluotain, ensimmäinen asteroidivyöhykkeen kohdetta kiertänyt luotain. Dawn otti nsimmäiset ”lähikuvat” Vestasta kesäkuussa 2011. Saapui Vestalle 15. heinäkuuta. Poistui Vestaa kiertävältä radalta 5. syyskuuta 2012 ja jatkoi kohti Cerestä.[4][5][6][7][8] |
21 Lutetia | 121 x 101 x 75 | 15. marraskuuta 1852 | Rosetta | 2010 | 3170 | Ohilento, luotain jatkoi kohti pääkohdettaan komeetta Tšurjumov–Gerasimenkoa.[9][10] |
243 Ida | 55 x 24 | 29. syyskuuta 1884 | Galileo | 1993 | 2390 | Ohilento, luotain jatkoi kohti pääkohdettaan Jupiteria. Idan kuu Dactyl löydettiin.[11][12] |
253 Mathilde | 59 x 47 | 12. marraskuuta 1885 | NEAR Shoemaker | 1997 | 1200 | Ohilento, luotain jatkoi kohti Erosta.[13] |
433 Eros | 33 x 13 x 13 | 13. elokuuta 1898 | NEAR Shoemaker | 1998/2000/2001 | 3827/5,3/0 | Ohilento/Kiertolaisluotain/Laskeutui. Ensimmäinen laskeutuminen ja kiertolaisluotain asteroidille. Luotaimen oli tarkoitus asettua suoraan kiertoradalle 20. joulukuuta 1998, mutta se ei onnistunut ja luotaimen tutkimusryhmä joutui yrittämään uudelleen vuonna 2000.[14][15] |
951 Gaspra | 20 x 12 | 30. heinäkuuta 1916 | Galileo | 1991 | 1601 | Ohilento, ensimmäinen luotaimella tutkittu asteroidi. Luotain jatkoi kohti Idaa ja pääkohdettaan Jupiteria.[11] |
2685 Masursky | 15–20 | 3. toukokuuta 1981 | Cassini-Huygens | 2000 | 1600000 | Kaukainen ohilento, luotain jatkoi kohti pääkohdettaan Saturnusta.[16] |
2867 Šteins | 4,6 | 4. marraskuuta 1969 | Rosetta | 2008 | 800 | Ohilento, luotain jatkoi kohti Lutetiaa ja pääkohdettaan komeetta Tšurjumov–Gerasimenkoa.[9][17] |
4179 Toutatis | 1,7 x 2,0 x 4,3 | 4. tammikuuta 1989 | Chang’e 2 | 2012 | 3,2 | Ohilento[18] |
5535 Annefrank | 6,6 x 5,0 x 3,4 | 23. maaliskuuta 1942 | Stardust | 2002 | 3079 | Ohilento, luotain jatkoi kohti pääkohdettaan komeetta Wild 2:sta.[19] |
9969 Braille | 2,2 x 1,0 | 27. toukokuuta 1992 | Deep Space 1 | 1999 | 26 | Ohilento, luotain jatkoi kohti komeetta Borrellyä. Ei saanut asteroidista kuvia lähimmän ohituksen aikana teknisten ongelmien takia.[20][21] |
25143 Itokawa | 0,5 x 0,3 x 0,2 | 26. syyskuuta 1998 | Hayabusa | 2005 | 0 | Laskeutui, toi näytteitä pikkuplaneetan pinnasta Maahan.[22] |
132524 APL | 2–5 | 9. toukokuuta 2002 | New Horizons | 2006 | 102000 | Kaukainen ohilento, luotain jatkoi kohti pääkohdettaan Plutoa.[23][24] |
Pikkuplaneetat joita aiotaan tutkia luotaimilla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa luettelossa ovat pikkuplaneetat, joita on tarkoitus tutkia luotaimilla.
Nimi | Läpimitta (km) |
Löytöaika | Luotain | Vuosi/Vuodet | Muuta |
---|---|---|---|---|---|
65803 Didymos | 0,8 | 11. huhtikuuta 1996 | AIDA | 2022 | Suunniteltu iskeytymisluotaimen törmäytys Didymoksen kuuhun. Laukaisun pitäisi olla 2019.[26][27] |
101955 Bennu | 0,5 | 11. syyskuuta 1999 | OSIRIS-REx | 2019 | Suunniteltu laskeutuminen ja näytteiden otto. Laukaisun pitäisi olla vuonna 2016.[28][29] |
134340 Pluto | 2329 | 18. helmikuuta 1930 | New Horizons | 2015 | Ohilento, jonka jälkeen jatkaa mahdollisesti tutkimalla toista Kuiperin vyöhykkeen kappaletta. Ensimmäinen transneptunisia kohteita tutkiva luotain. Laukaistiin vuonna 2006.[30][31] |
(162173) 1999 JU3 | 0,4–0,9 | 10. toukokuuta 1999 | Hayabusa 2 | 2018 | Laukaisun pitäisi olla marras-joulukuussa 2014, suunniteltu näytteiden keräys pikkuplaneetasta.[24][32] |
Luotaimilla tutkitut komeetat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nimi | Läpimitta (km) |
Löytöaika | Luotain | Vuosi/vuodet | Lähin etäisyys (km) |
Muuta |
---|---|---|---|---|---|---|
1P/Halley | 16 × 8× 8 | Esihistoriallinen | Vega 1 | 1986 | 8890 | Ohilento, tutki myös Venusta.[33][34] |
Vega 2 | 1986 | 8030 | Ohilento, tutki myös Venusta.[33][34] | |||
Suisei | 1986 | 151000 | Kaukainen ohilento[33][35][36] | |||
Giotto | 1986 | 600 | Ohilento, luotaimen kamera hajosi. Jatkoi kohti komeettaa Grigg–Skjellerup.[33][37] | |||
9P/Tempel | 7,6 x 4,9 | 3. huhtikuuta 1867 | Deep Impact | 2005 | 500/0 | Ohilento/törmääjä, luotain lähetti toisen luotaimen törmäämään komeettaan. Myöhemmin luotain tutki myös komeettaa Hartley 2 nimellä EPOXI.[38][39][40] |
Stardust-NExT | 2011 | 181 | Ohilento. Luotaimen toiminta-ajan jatkoa. Kuvasi Deep Impact-luotaimen tekemän kraatterin komeetan pinnalla.[38][41] | |||
19P/Borrelly | 4 x 8 | 28. joulukuuta 1904 | Deep Space 1 | 2001 | 2171 | Ohilento, aikanaan parhaat kuvat komeetasta.[42][43] |
21P/Giacobini–Zinner | 2,0 | 20. joulukuuta 1900 | ICE | 1985 | 7800 | Ohilento, ensimmäinen komeetan ohilento.[44] |
26P/Grigg–Skjellerup | 2,6 | 23. heinäkuuta 1902 | Giotto | 1992 | 100–200 | Ohilento, luotain oli vaurioitunut aikaisemmasta ohilennosta eikä sen kamera enää toiminut. Se sai kuitenkin kerättyä tietoja komeetan kaasukehästä muilla laitteillaan. Tämä oli aikanaan lähin komeetan ohilento.[37][45][46] |
67P/Tšurjumov–Gerasimenko | 3,5 x 4 | 22. lokakuuta 1969 | Rosetta | 2014–Nyt | 6 | Kiertolaisluotain, ensimmäinen komeettaa kiertämään asettunut luotain. On kiertämässä komeettaa paraikaa.[47][48][49] |
Philae | 2014 | 0 | Laskeutuja, ensimmäinen pehmeä laskeutuminen komeetalle. Kulki Rosetta-luotaimen mukana. Pompahteli komeetan pinnalla ennen kuin asettui paikalleen. Luotain vaipui horrokeseen 15. marraskuuta, mutta se saatetaan voida ottaa uudestaan käyttöön komeetan tullessa lähemmäs Aurinkoa keväällä 2015.[50] | |||
81P/Wild | 3,3 x 4,0 x 5,5 | 6. tammikuuta 1978 | Stardust | 2004 | 236 | Ohilento. Keräsi näytteitä komeetan komasta ja toi ne Maahan. Tämän jälkeen luotain tutki myös komeettaa Tempel 1 nimellä Stardust-NExT.[38][51][52] |
103P/Hartley | 1,6 | 15. maaliskuuta 1986 | EPOXI (aikaisemmin Deep Impact) |
2010 | 694 | Ohilento. Luotaimen toiminta-ajan jatkoa.[40] |
Komeetta Siding Spring
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]3. tammikuuta 2013 löydetty komeetta C/2013 A1 (Siding Spring) ei ollut midenkään avaruusluotainten valittu kohde, mutta se vieraili Marsia tutkineiden luotainten luona ohittaessaan planeetan lähietäisyydeltä (noin 140000 km) 19. lokakuuta 2014. Useat luotaimet saivat tällöin kerättyä tietoja komeetasta ja sen vaikutuksesta Marsin kaasukehään. Luotaimet paljastivat että komeetan ydin on todennäköisesti pienempi kuin 1 km. Todennäköisesti komeetan ytimen läpimitta on noin 0,6–0,5 km tai vähemmän.[53][54][55][56]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Marc Rayman: August 31 Dawn Journal. 31. elokuuta 2014. Dawn-luotaimen sivut: NASA. Arkistoitu 6.2.2015. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
- ↑ Mission Status 2011 2014. Dawn-luotaimen sivut: NASA. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
- ↑ Dawn Spacecraft Begins Approach to Dwarf Planet Ceres 29. joulukuuta 2014. NASA. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
- ↑ Mission Status 2011 2012. Dawn-luotaimen sivut: NASA. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
- ↑ Mission Status 2012 2011. Dawn-luotaimen sivut: NASA. Viitattu 3.2.2015. (englanniksi)
- ↑ Images Galleries > Vesta by Dawn 2011. Dawn-luotaimen sivut: NASA. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
- ↑ Marc Rayman: July 18, 2011 Dawn Journal. 18. heinäkuuta 2011. Dawn-luotaimen sivut: NASA. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
- ↑ C. T. Russell ym.: Dawn at Vesta: Testing the Protoplanetary Paradigm. Science, 2012, 336. vsk, nro 684, s. 684-. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 4.2.2014. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Rosetta Rosetta-luotaimen sivut: ESA. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
- ↑ Rosetta reveals mysterious Lutetia 27. lokakuuta, 2011. Rosetta-luotaimen sivut: ESA. Viitattu 4.2.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Galileo End of Mission (PDF) NASA. Arkistoitu 21.7.2011. Viitattu 3.2.2015. (englanniksi)
- ↑ R. SULLIVAN, R. GREELEY, AND R. PAPPALARDO: Geology of 243 Ida. ICARUS, 1996, 120. vsk, s. 119–139. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 3.2.2015. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Dr. David R. Williams: NEAR Flyby of Asteroid 253 Mathilde NASA. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
- ↑ Frequently Asked Questions NEAR Shoemaker-luotaimen sivut: NASA. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
- ↑ NEAR-Shoemaker NASA Science: NASA. Arkistoitu 6.2.2015. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
- ↑ PIA02449: Masursky 2000. JPL Photojournal: NASA. Viitattu 3.2.2015. (englanniksi)
- ↑ Encounter of a different kind: Rosetta observes asteroid at close quarters 6. syyskuuta 2008. Rosetta-luotaimen sivut: ESA. Viitattu 4.2.2014. (englanniksi)
- ↑ Chang'E 2 images of Toutatis 2012. The Planetary Society. Arkistoitu 29.2.2020. Viitattu 3.2.2015. (englanniksi)
- ↑ Stardust Mission Plan NASA. Arkistoitu 1.2.2014. Viitattu 3.2.2015. (englanniksi)
- ↑ Deep Space 1 Missions to Asteroids: NASA. Arkistoitu 6.2.2015. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
- ↑ Marc D. Rayman and Philip Varghese Jet Propulsion Laboratory California Institute of Technology 4800 Oak Grove Dr. Pasadena, CA 91109 USA: THE DEEP SPACE 1 EXTENDED MISSION. Acta Astronautica, 2001, 48. vsk, nro 5-12, s. 693-705. Artikkelin verkkoversio. (PDF) Viitattu 4.2.2015. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Laura Lähdevuori: Japanin asteroidiluotain syöksyi kotiin Tekniikka & talous. 14.6.2010. Arkistoitu 6.2.2015. Viitattu 4.2.2015.
- ↑ Olkin, Catherine B.; Reuter, D.; Lunsford, A.; Binzel, R. P.; Stern, S. A.: The New Horizons Distant Flyby of Asteroid 2002 JF56. Bulletin of the American Astronomical Society, Syyskuu 2006, 38. vsk, s. 597. American Astronomical Society. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.2.2015. (englanniksi)
- ↑ a b ABSOLUTE MAGNITUDE (H) Near-Earth Object Program. NASA. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c JPL Small-Body Database Browser NASA. Viitattu 3.2.2015. (englanniksi)
- ↑ Asteroid Impact & Deflection Assessment (AIDA) study ESA. Arkistoitu 7.6.2015. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
- ↑ Miriam Kramer: Asteroid Deflection Mission AIDA Set To Crash Two Spacecraft Into Space Rock In 2022 Huffington Post. 25.3.2013. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
- ↑ Müller, T. G.; O'Rourke, L.; Barucci, A. M.; Pál, A.; Kiss, C.; Zeidler, P.; Altieri, B.; González-García, B. M.; Küppers, M.: Physical properties of OSIRIS-REx target asteroid (101955) 1999 RQ36. Derived from Herschel, VLT/ VISIR, and Spitzer observations. Astronomy & Astrophysics, Joulukuu 2012, 548. vsk. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
- ↑ NASA to Launch New Science Mission to Asteroid in 2016 (Artikkeli A36) 05.25.11. NASA. Arkistoitu 30.12.2019. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
- ↑ Leonidas Papadopoulos: Hubble Discovers Two Potential KBO Targets for NASA's New Horizons Spacecraft, Follows Up With Additional Search AmericaSpace. 5. heinäkuuta 2014. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
- ↑ Michael E. Brown: How many dwarf planets are there in the outer solar system? (updates daily) gps.caltech.edu. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
- ↑ JAXA Report on Hayabusa-2, Procyon, and International Collaboration Sample Return Working Group (PDF) 21. toukokuuta 2014. NASA. Arkistoitu 15.7.2014. Viitattu 4.2.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c d What Have We Learned About Halley's Comet? 1986. Astronomical Society of the Pacific, 390 Ashton Avenue, San Francisco, CA 94112. Viitattu 5.2.2015. (englanniksi)
- ↑ a b History of cometary missions Rosetta-luotaimen sivut: ESA. Viitattu 6.2.2015. (englanniksi)
- ↑ Suisei NASA. Arkistoitu 6.2.2015. Viitattu 6.2.2015. (englanniksi)
- ↑ SUISEI PLANET-A Halley's Comet Exploration JAXA. Arkistoitu 8.9.2015. Viitattu 6.2.2015. (englanniksi)
- ↑ a b ESA REMEMBERS THE NIGHT OF THE COMET 11. maaliskuuta 2011. ESA. Viitattu 6.2.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c Tempel 1 Impact Site NASA. Viitattu 6.2.2015. (englanniksi)
- ↑ Deep Impact: Mission Science Q&A NASA. Arkistoitu 11.9.2005. Viitattu 6.2.2015. (englanniksi)
- ↑ a b Science Paper Details NASA EPOXI Flyby of Hyper Comet 16. kesäkuuta 2011. NASA. Arkistoitu 20.3.2015. Viitattu 6.2.2015. (englanniksi)
- ↑ NASA's Stardust Spacecraft Completes Comet Flyby Stardust-NExT-luotaimen sivut: NASA. Arkistoitu 18.2.2011. Viitattu 6.2.2015. (englanniksi)
- ↑ Comet 19P/Borrelly, target of Deep Space 1 22. syyskuuta 2001. The Planetary Society. Viitattu 6.2.2015. (englanniksi)
- ↑ Deep Space 1 NASA Science Missions: NASA. Arkistoitu 6.11.2012. Viitattu 6.2.2015. (englanniksi)
- ↑ C. Stelzried, L. Efron & J. Ellis: Halley Comet Mission (PDF) ipnpr.jpl.nasa.gov. 1986. Viitattu 6.2.2015. (englanniksi)
- ↑ GRIGG-SKJELLERUP ESA. Viitattu 6.2.2015. (englanniksi)
- ↑ Giotto, ESA's first deep-space mission: 25 years ago 11. maaliskuuta 2011. ESA. Viitattu 6.2.2015. (englanniksi)
- ↑ Sakari Nummila: Rosetta on perillä. Tähdet ja avaruus, 2014, nro 6, s. 15–19. Ursa. Tähdet ja avaruus digilehti. Viitattu 6.2.2014.
- ↑ Rosetta swoops in for a close encounter 4. helmikuuta 2015. Rosetta-luotaimen sivut: ESA. Viitattu 6.2.2015. (englanniksi)
- ↑ 14 FEBRUARY CLOSE FLYBY, 4:32 GMT 16. helmikuuta 2015. ESA. Viitattu 1.3.2015. (englanniksi)
- ↑ Sakari Nummila: Philae on laskeutunut. Tähdet ja avaruus, 2014, nro 8, s. 14–20. Ursa. Tähdet ja avaruus digilehti. Viitattu 6.2.2014.
- ↑ NASA Spacecraft Makes Great Catch...Heads for Touchdown 2. tammikuuta 2004. NASA. Viitattu 5.2.2015. (englanniksi)
- ↑ Comet 81P/Wild 2 The Planetary Society. Arkistoitu 25.5.2006. Viitattu 5.2.2015. (englanniksi)
- ↑ Mikko Suominen: Mars-luotaimet valmistautuvat Siding Spring -komeetan ohitukseen Tähdet ja avaruus -lehden uutiset. 13.10.2014. URSA. Viitattu 5.2.2015.
- ↑ Alfred McEwen: Images of Comet C/2013 A1 Siding Spring uahirise.org. Viitattu 5.2.2015. (englanniksi)
- ↑ Mars Spacecraft Reveal Comet Flyby Effects on Martian Atmosphere 7. marraskuuta 2014. NASA. Viitattu 5.2.2015. (englanniksi)
- ↑ Mikko Suominen: Siding Spring pommitti rajusti Marsin kaasukehää. Tähdet ja avaruus, 2014, nro 8, s. 22–23. Ursa. Tähdet ja avaruus digilehti. Viitattu 5.2.2015.